Pentu tulee taloon

Ennen pennun hakemista kotiin teimme kodistamme mahdollisimman pentuturvallisen ja pentuystävällisen. Kaikki, mihin emme halunneet pennun hampaiden osuvan, siirrettiin toiseen huoneeseen tai nostettiin ylemmäksi. En halunnut, että ensimmäiset viikkomme täyttyisivät kielloista, murimisesta pennulle tai muustakaan negatiivisesta. Kieltäminen ei kerro koiralle, miten sen tulisi toimia. Koiranpentu on kuin pieni lapsi, se tutkii kaikkea suullaan. Pentu kyllä oppii ajan kanssa erottamaan sille kuuluvat tavarat ja meidän ihmisten tavarat. Niinpä täytimme kotimme lattiat erilaisilla koirien leluilla ja pennulle sallituilla purtavilla, joihin voisimme sitten tarpeen vaatiessa pennun purukaluston ohjata.

Nukkumapaikaksi sijasin itselleni työhuoneeseen lattiatasoon levitettävän sohvan ja pennun pedin laitoin siihen viereen. Kaksi ensimmäistä viikkoa nukkuisimme pennun kanssa vieretysten. Halusin tällä varmistaa, että pentu leimautuu minuun eikä esimerkiksi meidän toisiin koiriin.

Nukkumapaikastamme tulikin pennulle täydellinen rauhoittumispaikka. Myöhemmin kesken hurjimmankin iltavillin, se rauhoittui heti nukkumaan, kun vein sen työhuoneeseen. Alusta alkaen pennulle oli myös selvää, että yöllä nukutaan. Omassa pedissään se ei tainnut montakaan yötä viettää, useimmiten samalla tyynyllä minun kanssa.

 

Monissa koirakirjoissa väitetään, että pentu pitää heti ensimmäisestä yöstä lähtien laittaa nukkumaan omaan petiin, jos haluaa sen oppivan siinä nukkumaan. Minun pentukoirillani ongelmaa ei ole ollut, kun yhteinen alkuviikkojen petipaikka on eri huoneessa kuin sitten jatkossa nukkumapaikka tulee olemaan. Sekä Lumi että vanhempi koirani Bruno asettuivat luontevasti lattialle omaan petiinsä nukkumaan, kun tuli aika siirtyä yhteiseen makuuhuoneeseen muun lauman kanssa. Meillä koirat nukkuvat makuuhuoneessa lattialla tai omissa pedeissään. Jos haluaisin pennun sitten lopulta nukkuvan kokonaan toisessa huoneessa, siirtäisin pennun petiä pikku hiljaa sen toivotulle nukkumapaikalle.

Meidän vanhemmat koirat, Bruno ja Leevi, olivat mukana, kun menimme hakemaan pentua kotiin. Olin miettinyt jo jonkin aikaa, kuinka tutustuttaisimme aikuiset koiramme ja pennun toisiinsa ennen kotimatkaa. Etenkin Bruno on vähän turhan innokas tavatessaan koirakavereita Siltä on ilmeisesti jäänyt jokin koirien käytösetiketin kurssi käymättä. Pelkäsin, että Brunon (ja Leevinkin) rynniminen suoraan pennun luo voisi säikäyttää pennun. Toisaalta isojen koiriemme laittaminen hihnaan vain saisi niiden kierrokset entisestään nousemaan.

Teimme matkalla hyvän suunnitelman, että kasvattajan aikuiset koirat voisivat tulla pihalle myös, niin ehkä meidän aikuisten koirien autossa odotellessa patoutunut energia purkautuisi ensin niihin. Hyvästä etukäteissuunnittelusta huolimatta, jotenkin siinä lähtöhötäkässä ja pennun tuoksusta huumaantuneena, päätimmekin vain laskea meidän koirat autosta tutustumaan pentuun. Pentu oli minulla sylissä ja kuten arvelinkin, meidän aikuiset koirat rynnistivät suoraan kohti. Pentu oikein rääkäisi säikähdyksestä ja nostin sen korkeammalle ilmaan. Se oli ihan kauhuissaan eikähän tuo ihme.

Olin vihainen itselleni. Tiesin, miten isot koiramme tulevat käyttäytymään, niin miksi en ollut tarkempi ja toteuttanut etukäteen mietittyä suunnitelmaa? Aiheutimmeko heti pennun uuden elämän alkumetreillä sille loppuelämän kammon vieraisiin koiriin?

Tilanne kasvattajan pihalla vähitellen rauhoittui, kun kasvattaja Teija tuli ulos ja päästi heidän tarhassa olevat aikuiset koirat myös pihalle. Pentukin vähitellen palautui säikähdyksestä, ja me päästiin matkaan. Pennun matka meni noin puoliväliin asti hieman vikistessä ennenkuin se sitten viimein nukahti. Parilla pissapysähdyksellä se alkoi tehdä varovasti tuttavuutta Brunon ja  Leevin kanssa. Ehkäpä me selvittiin pelkällä säikähdyksellä.

Kotiutuminen sujui hyvin. Pentu, jota Lumiksi päätimme kutsua, oli utelias ja reipas. Päivä päivältä se rohkaistui ja rentoutui. Jo parin päivän jälkeen oli selvää, että tässä neidissä oli tulta ja tappuraa, niinkuin kunnon harrastuskoirassa kuuluukin olla. Bruno ja Leevi saattaisivat olla vielä jossain vaiheessa tämän neidin kanssa ihmeissään! 😜

Pendolinon Little Snowwhite

Lumi ja sisarensa syntyivät 7.11.2017 Pendolinon kenneliin Ylikiiminkiin. Pentueeseen syntyi kolme urosta ja neljä narttua. Kiara emä hoiti synnytyksen ja pennut alusta asti mallikkaasti ja kasvattaja Teija Hemmilä pääsi ilmeisen helpolla pentujen ensimmäiset viikot.

Kuvat Teija Hemmilä

Pentujen kasvettua hommaa riitti sitäkin enemmän. Pennut saivat varttua elämänsä ensimmäiset kahdeksan viikkoa kasvattajan hellässä hoivassa ja perheen muun koiralauman pyöriessä ympärillä. Pennut tottuivat kodin normaaleihin ääniin, vieraisiin ja lapsiin heti alusta lähtien.

Kuvat Tiina Palmu

Ensimmäisen kerran pennut pääsivät ulkoilemaan 6-viikkoisina, jolloin satuimme juuri olemaan pentuja katsomassa. Alla olevat kuvat on otettu päivänä, jolloin koko pentue oli kasassa viimeisen kerran. Kuvaussession jälkeen haimme Lumin kotiin.

Kuvat Liisa Elo

Pentueen molemmat vanhemmat ovat käyttölinjaisia kultaisia noutajia ja aktiivisia harrastuskoiria erinomaisella riistavietillä varustettuna. Pennuilla odotetaan myös olevan ”moottoria” ja riistaviettiä yllin kyllin. Alku näyttää ainakin erittäin lupaavalta.

Tästä se kaikki alkaa

Tervetuloa seuraamaan blogiani ”Lumin matkassa”!

Kirjoitan tätä ensisijaisesti itseäni varten kehittyäkseni koiran ohjaajana ja kouluttajana. Tarkoituksenani on kertoa Lumin opetuksesta ja koulutuksesta päiväkirjan omaisesti laittaen itselleni muistiin, mitä asioita ja miten olen niitä Lumin kanssa tehnyt. Todennäköisesti blogi tulee sisältämään myös pohdintaa ja vaihtoehtoisten lähestymistapojen vertailua siinä vaiheessa, kun itselle ei olekaan selvää, miten edetä. Kaikki koirien kanssa treenaavat varmasti tietävät ja ymmärtävät, miten hyödyllistä on pitää treenipäiväkirjaa. Toivon tietysti voivani tätä kautta myös jakaa koulutusideoita ja auttaa muita koiranohjaajia heidän koulutushaasteissaan. Sitten koirattomille ja koiran koulutuksesta ei niin kiinnostuneille sukulaisille ja ystäville on tarjolla paljon kuva- ja videomateriaalia. Toivottavasti viihdyt minun ja Lumin matkassa!